"Venäjällä kiehuu"

Eilen kysyin Pablon numeron. Oli aikeita kysyä jo kauan sitten, mutta piti vähän muutakin tehdä ja aina unohtui. Toisin kuin Rebo, joka kieltäytyi antamasta numeroaan minulle tuossa elokuussa, niin Pablo antoi sen melkein heti. Hän kyllä alkoi sitten kauheana kysellä, mihin sitä numeroa tarvitsin. En oikein tiennyt itsekään! Ehkä läksyjen kyselemiseen, Ksenialta ei voi enää kysyä kun hän muutti tuossa viikonloppuna Vaasaan. Myös vain halusin sen numeron, ihan huvikseen, ei mitään erityistä syytä. Alkoi silloin rasittaa se kokoaikainen kyseleminen ja sanoin että tarvitsen sitä pullanleivontaan, olin juuri menossa leipomaan dallaspullia seiskagaalaan. Pablo oli ihan ihmeissään, mihin pullanleivonnassa tarvitaan hänen numeroaan!
Tänään kun sitten oli ensin musiikkia, niin koko ajan ahisti että Pablo alkaa selittämään siitä numerosta. Uskalsin kysyä vain terotinta lainaan. En halunnut että Anni tai Pauliina kuulisivat siitä, että olin sitä numeroa kysynyt. Olisivat kuitenkin omat mielipiteensä siitä vetäneet.. Tunnin lopussa alkoi Pablo siinä vielä juttelemaan minulle jotain musiikista ja isosiskostaan, en oikein tarkkaan kuullut mitä hän sanoi.
Historiassa aloin nauraa, kun muistiinpanojen yksi väliotsikko oli "Venäjällä kuohuu", ja Pablo jotenkin väänsi sen 'kuohuvan' 'kiehuvaksi'. Aloin vain nauraa, mutta en kuitenkaan kauheasti, vaan vain sen verran, että takanani Mironin kanssa istuva Pablo katsoi minua kummallisesti silmälasiensa takaa.

Tulinkin juuri tuossa äsken Katjan luota. Pelattiin innoissamme Sims2:sta, tehtiin sinne yhteinen perhe. Talo oli sellainen kummallinen, missä oli tavallaan kaksi taloa, joita yhdisti sellainen ulkokäytävä. Siellä asui niin kuin me aikuisina, mutta aikuisina kun jos ne olisivat teinejä, olisi niille pitänyt laittaa kaikille omat vanhemmat eikä oikein jaksanut. Meidän kanssa siellä asuivat myös omat seuralaiset, sellaiset miehet, joita yritimme siinä hurmata. Oli aika helppoa, kunnes niille tuli nälkä ja vessahätä ja väsymys ja muut vaivat. Ehtivät kuitenkin siinä toisiinsa ihastua ja homminkin he pääsivät.. Ainakin simiminä ja se toinen simijätkä. Katja oli laittanut ne vain kuhertelmaan, kun ne alkoivat pellehtiä. Aivan hulluja nuo simit.